perjantai 2. lokakuuta 2015

Tyhmänä olemisesta sakotetaan ankaralla kädellä // Tehtävä 3, henkilöhahmo

Istun makuuhuoneessa tummalla parkettilattialla silmät itkemisestä turvonneina. Päähäni ei mahdu kuin yksi ajatus: ”Miten se oli taas voinut tehdä mulle näin? Miksi mä en riitä?” Lattia tuntuu kylmältä takamuksen alla. Makuuhuone on ainoa paikka kodissa, jossa ei ole lattialämmitystä, mutta sinne minä hetkiä sitten lysähdin.

Samalta oli joskus lapsena, ehkä noin 7-vuotiaana, tuntunut istua omakotitalon kivirappusilla, kunnes äiti tuli vihaisena varoittamaan kylmässä istumisesta ja sitä seuraavasta pissatulehduksesta ja käskemään pois rappuselta. Silloin olin noussut pois välittömästi kylmältä kivirappuselta ja miettinyt äidin sanomisia vielä seuraavanakin päivänä, ja erityisesti tänään. Olin silloin totellut äitiä kiltisti, kuten aina, ja liian kiltti olin ilmeisesti vielä tänäkin päivänä.

Olin itse saanut valita lattioiden pintamateriaalit kaikkiin huoneisiin, ja makuuhuoneeseen halusin välttämättä merbau-parkettia, 3-säleistä ja lakattua. Materiaali ja väri suorastaan huusivat minua valitsemaan juuri sen meidän kotiimme, meidän ikiomaan kotiimme! Lattian väri tuntui siinä vaiheessa minusta sopivan kontrastiltaan täydellisesti beigenväriseen sängynpäätyyn, jonka yläpuolella kiilsi tummanharmaa sisustustarran teksti ”Always kiss me before goodnight”.

Tuhkanvaaleat hiukseni ovat osittain liimaantuneet kasvoihin kaikista suolaisista ja epätoivoisista kyynelistä, ja yksi kiehkura ajautuu jatkuvasti kuiville huulilleni. Yritän työntää märkää kiehkuraa pois, mutta jostain syystä se löytää aina tiensä takaisin suuhuni. Toisaalta, sillä ei ole enää mitään väliä, kunhan vain koko ruumista riipivä tuska loppuisi. Liian monta kertaa olen antanut anteeksi ja joka kerta uskonut muutokseen, ja tässä on lopputulos.

Jo edellisistä kerroista murtunut sydän on jälleen pieninä palasina, mutta syytän vain itseäni. Kai minussa on todellakin jotain vikaa, miksi muuten näin olisi taas tapahtunut. Silmäilen jatkuvasti vieressäni olevaa Fiskarsin fileerausveistä, ja näen mielessäni mitä voisin sillä tehdä. Mika on sen juuri muutama päivä sitten teroittanut kalan fileerausta varten, mutta minä olen keksinyt veitselle jo monia muita käyttötarkoituksia. 

10 kommenttia:

  1. Petetyn naisen epätoivoinen tunnetila huokuu hyvin tekstistä! Uskottavaa kuvausta. Kysymyksiä: Kuinka kauan pari on ollut yhdessä? Miksi päähenkilö antaa aiina miehelleen anteeksi? Onko parilla lapsia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsia ei ole. Päähenkilö on antanut aina anteeksi miehelleen, koska jokin hänen sisällään on jaksanut tähän asti uskoa muutokseen ja miehen katuvaan käytökseen, koska on jriippuvainen miehestään (ainakin henkisellä tasolla) ja pelkää, ettei löytäisi enää ketään eron jälkeen. Pariskunta on ollut yhdessä noin seitsemän vuotta.

      Poista
  2. Melko samankaltainen tarina kuin itselläni :) Onko päähenkilön miesystävä pettänyt tätä? Oliko päähenkilö ajatellut vahingoittaa veitsellä itseään vai miestään, vai sekä että? Onko päähenkilöllä aiempia huonoja kokemuksia miehistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu mies on pettänyt. Kun kirjotin tarinaa, mielessä oli vaan että päähenkilö halus vahingoittaa itseään mut uudelleen lukies tuli sellanen ajatus että oishan se voinu tekstin perusteella haluta vahingoittaa myös miestään. :) Tämä parisuhde on päähenkilön ensimmäinen vakava suhde..

      Poista
  3. Miten mies on pettänyt häntä? Onko päähenkilö liian sinisilmäinen? Onko päähenkilöllä masennusta tai itsetuhoisia ajatuksia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mies oli tavannut (taas) jonkun facebook-kaverinaisen, ja päähenkilön kyylättyä miehen auki jäänyttä naamakirjatiliä miehen sammuttua koneen ääreen, saanut selville tämän jutun keskustelun perusteella. (nainen x: Mitäs sä, joko on "pikkumiäs" palautunu mun käsittelyst.. ;)" Mies: Juu, koska uudestaa? Ikävä sua <3 mies: "Älä sit kerro kellekkää, en haluu et muija saa tietää", nainen x: "No en :D Pidetää tää meidän salaisuutena, ikävä kans sua.. <3"

      Ja edelline teksti ei oo mistään omasta elämästä, mut vois kuvitel et tolleen se about menis? :D

      Päähenkilö ei ole tietoisesti ollu masentunu, mut tämän viimeisen jälkeen itsetuhoiset ajatukset vaan valtaa kaiken..

      Poista
  4. Hyvin tuli henkilön tunteet tekstistä ilmi.
    Kymysyksii: Ajatteleeko päähenkilö satuttavansa veitsellä itseään vai kenties miestään? Kuinka monta kertaa päähenkilön sydän on särjetty saman miehen toimesta? Onko päähenkilö sisustukseen viehtynyt tai sisustussuunnitelija?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Lähtökohtaisesti aattelin että päähenkilö satuttaa itseään veitsellä, mutta uudelleen tekstin luettua sai myös sellasen mielikuvan, että se aikois puukottaa sen miehen. Mies on särkeny päähenkilön sydämen kaks kertaa aiemmin, ja aina on ollu kyseessä toinen nainen (ei tunteita, mut seksiä). Päähenkilö ei oo sisustussuunnittelija, mut sisustus on lähellä sydäntä hänelle :)

      Poista
  5. Kuinka kauan pari on ollut yhdessä? Miten päähenkilö on perustellut suhteen jatkamisen vastoinkäymisten jälkeen? Tarttuiko hän veitseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin seitsemän vuotta. Päähenkilö on aina jaksanut uskoa "ihanan miehensä" sanoihin ja ajatellut, että ei samaa voi enää tapahtua. Taustalla on päähenkilön epävarmuutta, itsetunto-ongelmia ja myös taloudellisia asioita (haluaa esmes. pitää kiinni yhteisestä talosta, jota korostin erityisesti tekstissä)

      Oikeasti kirjoitin tarinalle lopun, jossa päähenkilö viiltää ranteensa auki ja lopulta vielä kaulavaltimonsa, ja päähenkilön mies tulee vasta seuraavana päivänä hakemaan tavaroitaan ja löytää hänet (kuolleena), eli tarttui veitseen ja oli kerrankin omasta mielestään rohkea. Ajatuksena taisi olla että "näytämpä teille kaikille.."

      Poista